Mitä meille kuuluu?

 Täällä taas, syksy on siis saapunut. Mut ihan ekaksi kelaillaan menneitä kuukausia :) 

Huhtikuu: Hetkittäin harmitti, et inseminaatio ei tule onnistumaan tänä keväänä, mut ei siinä mitään, elämä jatkuu. Ja korona pahentunut suomessa, mutta onneks meidän maakunta aikalailla vähillä selvinnyt. Vauvauutisia tulvii ympärillä. Mutta myös surullisia, hyvä ystäväni koki toisen ja  viimeisen kerran kohdunulkopuolisen raskauden, nyt on jouduttu toinenkin munajohdin leikkaamaan. Vaihtoehtona heillä on enää hedelmöityshoidot jos haluaa raskaaksi, mutta olen ymmärtänyt, että hänen miehensä ei niihin tahdo ryhtyä. :( onneksi heillä on kuitenkin yksi lapsi ❤️

Toukokuu: Mehän jatkettiin Sintin imetystä, kun saatiin ”tuomio”, että hoitoja ei voi jatkaa. Mut sit koitti tämä toukokuu ja muistaakseni meidän hääpäivä eli 5.5 oltiin perheenä saunassa ja saunasta lähdettyäni kävelin vaatehuoneeseen hakemaan yökkäriä. Kumarruin alahyllyä kohti ja selässä napsahti erittäin kipeästi, tuumasin vain ”auts”. Ja laitoin yökkärin päälle. Tämän jälkeen kävelin makuuhuoneen puolelle ja kumarruin laittamaan pyyhettä turbaanille.... jalat lähti alta ja aivan suorastaan helvetillinen kipu selässä. En pystyny kävelemään, en liikkumaan, huusin ja itkin ja kirosin.. vaimo huusi kylppäristä, jossa Sintin kans vielä oli, et mitä tapahtu.. sain huudettua sit ”apua” ja vaimo lapsen kanssa juoksi auttamaan. No tämä diagnosoitiin seuraavana päivänä noidannuoleksi ja sain vahvoja kipulääkkeitä/lihasrelaksantteja, et imetys loppui kuin seinään. Mut se meni hienosti! Ja ah! Tästä päivästä eteenpäin meillä yöt on nukuttu hyvin! Ja sekös vähän lisäsi lisää vauvakuumetta, kun meidän Sintti on jo niin iso! ❤️

Kesäkuu: Klinikalta napsahtaa kirje postilaatikkoon.. no nytkö jo tieto tuli vai mitä ihmettä. Ei, se olikin lasku. Lasku sisarussiittiöiden vuosimaksusta. Minä sitten soittelin ja sanoin, että en maksa vielä ennen kuin asia selviää, voiko luovuttajaa edes enää käyttää.. ja lasku laitettiin jäihin siksi aikaa, kunnes toisin ilmoitetaan. Ah, kesäloma alkoi ja ihana helle! <3

Heinäkuu: Töihin paluu tapahtui tässä kuussa. Voihan työmotivaatio, sitä en ole kyllä vuosiin nähnyt. Harmittaa, ku en hakenut siihen miettimääni kouluun jo tän vuoden alussa, no katotaan jos nyt 2021tammikuussa saisin sen vihdoinkin aikaiseksi!

Elokuu: Klikikalta ei ole kuulunut mitään. Muistelinme molemmat, et lääkäri taisi mainita maaliskuussa, et ”palataan asiaan elokuussa”... No jos korona estää tämän pienen lapsen tutkimuksia... mutta kun jo niin kovasti haluais jo tietää ja edetä kohti omia haaveita.. Itsekästäkö? Ehkä. 

Syyskuu: On jo kuun puoliväli.. lähimmät ovat uskaltanut kysellä meidän haaveita toisesta lapsesta. Osa tiennyt tämän meidän tilanteen ja kysellyt siitä. Meillä ei ole vastausta. Pakko soittaa klinikalle. Saan tietää, että asia jo ratkennut, ilmeisesti kukaan ei vaan älynnyt meille soitella.. Lääkäri soittaa minulle seuraavana päivänä sovitusti. Julkisesti en tämän lapsen rakennepoikkeamaa kerro, mutta hän voi hyvin. Hänen poikkeamansa on myös sellainen, että en itsekään ikinä keskeyttäisi raskautta, jos jäisimme rakenneultrassa kiinni. Ja niin, luovuttajan osuus on tähän hyvin epätodennäköinen ja tutkimusten sekä perinnöllisyyslääkärin lausunnon perusteella luovuttajan sukusolut ovat käytössä. No, mutta!!! Koska tilanne on tämä, voidaanko aloittaa jo heti seuraavasta kierrosta hoito!?!?!??! Ja niinhän me sit jäätiin odottelemaan seuraavia kuukautisia. Menkat alkaa vielä tämän kuun lopussa! Jes! Tästä se lähtee!!

Lokakuu:  Me yritetään siis luomukiertoon saada inssi. Kaksoishormoni testi alkaa vilkuttaa hymyileviä kasvoja kp14 ja on tietenkin lauantai. Maanantaina kp16 on folliultra.. omat fiilikset on, et ovis on ihan justiinsa! Mut vilkkuva hymynaama vain jaksaa ilahduttaa tänäkin maanantai aamuna. Tämä lääkäri (taas eri kuin maaliskuussa) vähän ihmettelee, miten raskaus on muka ”parantanut” mun kiertoa jos se on ollut ennen raskautta epäselvä... ultrassa folli20mm ja kohdun limat 11,8mm.. ovis on käsillä.. kello on jo niin paljon, että tänään kp16 sitä (inssä) ei voida tehdä, mutta huomenna kp17aamusta. 

Kp17 aamuna ovistesti on virallisesti positiivinen. Ultrassa folli paikallaan ja kasvanut eilisestä.. inseminaatio suoritettu... siitä myöhemmin lisää.....ei ollut meinaan ihan helppo nakki.