tiistai 8. marraskuuta 2022

36+2

 Raskauden suhteen viimeisiä viedään ja loppu häämöttää mahdollisesti muutaman viikon päässä. Töissä jaksoin olla tällä kertaa loppuun asti, vaikka todella tiukkaa se tekikin. Perhevapaa uudistuksesta huolimatta jäin heti töistä pois, kun se vain oli mahdollista enkä olisi työtäni pystynytkään yhtään pidempään tekemään. 

Syksyllä meillä on sairasteltu jatkuvasti erilaisia flunssaviruksia. Kirsikkana kakunpäällä saatiin lopulta korona perheeseen ja sillä starttasikin ensimmäinen äitiysloma (raskausvapaa) viikkoni. Tää korona oli kamala, paljon pahempi kuin alkuvuonna ollut. Vaimollakin kuume kesti 5päivää sahaten 38-40asteen välillä. Esikoinen selvisi vähällä, onneksi. Mut nyt ollaan koko perhe jo voiton puolella ja arki rullaa. Niin ja sainhan mä riesakseni myös verenohennuspiikit, näiden pistely loppuu 2viikon päästä ja sit synnytyksen jälkeen jatkuu taas 6viikkoa. 

Esikoinen on vielä viikon verran päiväkodissa, että saan viimisiä järjestelyjä tehdä rauhassa ja sit hänkin jää odottamaan pikkuveljen tuloa <3 

Tarkoituksena on, et esikoinen menee päiväkotiin takaisin sitten tammikuussa loppiaisen jälkeen ollen sielä 2-3pv viikossa. Koetaan, et hän kuitenkin liki 5vuotiaana kaipaa myös ikäistään leikkiseuraa ja aktiviteettia mitä tuskin pystyn yksin tarjoamaan vastasyntyneen kanssa kotona. 

Raskauden suhteen voin fyysisesti paljon paremmin, kuin esikoisesta, mutta kun rv30+0 alkoi, alkoi myös kaikenmaailman kivut. 

Henkisesti ajoittain ollut rankkaa, jotenkin se menettämisen pelko on niin vahvaa. Eikä edes sinänsä oo syytä. Ehkä itseäni pelottanut tässä raskaudessa se, kun oikeasti ultrat ovat olleet vain nt ja ru, eikä mitään muuta seurantaa.. esikoisesta kun puolestaan taas oli käyntejä äitiyspolilla. En tiedä myöskään vauvan kokoarviota. Itkua tihrustaen pääsin toiseen neuvolaan tsekkaamaan ultralla, et vauva on raivotarjonnassa, koska lääkäri ei osannut käsikopelolla varmaksi sanoa eikä meidän neuvolassa ole ultravehkeitä. Muuta ei sit katsottu, mutta tämäkin helpotti omaa mieltä. 

Tää raskaus on mennyt aivan älyttömän nopeasti ja vieläkin tuntuu uskomattomalta, et vihdoinkin ollaan tässä pisteessä. ❤️

Tässä nyt pientä kuulumista. Tuun tänne vielä kertomaan, kun lapsi on syntynyt, mutta sitten on aika päättää tämä blogi. Meidän syli täyttyy pian ja lapsiluku on täynnä. Matka on ollut aikamoinen, kun muistelee aikaa alusta asti. Tää blogi on kasvanut myös mun mukana, taisin olla 22-23v kun tän aloitin ja ensi vuonna täytän 30 :D Niin se aika rientää!

Mut nyt jännittävää loppuvuotta, palaillaan vielä! 

36+2

 Raskauden suhteen viimeisiä viedään ja loppu häämöttää mahdollisesti muutaman viikon päässä. Töissä jaksoin olla tällä kertaa loppuun asti,...