sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Mikä on päivän avainsana?

Mun piti tulla kirjottelee vasta, kun ensikäynti on ohi, mutta pakko silti tulla tänne jakamaan ajatuksia, joita ollaan tänää pohdittu ja pähkäilty ja ehkä vähän voivoteltu. Miksi raha tässä lapsiasiassa voi määrittää onnen? Miten se raha ratkaisee sen, että voiko meistä tulla mahdollisesti vanhemmat? Ja otsikkoon viitaten päivän avainsana on tuo pirskatin raha. 
Tein joskus päivityksen liittyen meidän huonoon tuuriin, mutta poistin sen. Tämä huono tuuri astuu voimaan nyt maaliskuussa ja se liittyy meidän kotiin, joka ostettiin 3vuotta sitten. Taloyhtiö nimittäin joutu ottamaan suuren summan lainaa (400tuhatta) joista meidän "lottovoitoksi" jää maksettavaa miltei 60tuhatta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiövastikkeemme nousee älyttömästi. Ja tämä kaikki tarkoittaa sitä, että emme pysty kuin muutamaan yritykseen  klinikalla näin aluksi, jonka jälkeen on jäätävä tauolle, mikäli toivottua tulosta ei tapahdu. Tai voihan tämä olla vain tämmöistä panikointia, kun tulee kevään aikana tapahtumaan paljon muutoksia elämässä. En tiedä se jää nähtäväksi. Koti-inssit meillä ei ole vaihtoehtona, koska meillä ei ole ketään tuttua luovuttajaa, eikä oikein luottoa näihin tuntemattomiin. Ja sit mietittyttäisi miten perheensisäinen adoptio onnistuu, jos jollain on tietoa saa toki hölmöä valaista. :)
Ensikäynti klinikalla on siis jo ylihuomenna ja meillä on hieman enemmän jännitystä ilmassa selvästikkin. Siitä reissusta kerron myöhemmin lisää.

tiistai 9. helmikuuta 2016

Se lähenee!

Nimittäin ensikäynti. Enää tasan 3viikkoa, en ole/ei olla asiaa pahemmin enää jännitetty/mietitty sen ihmeellisemmin, mutta klinikalta tänään soitettiin ja kysyttiin, että päästäisiinkö 10min aikasemmin, sillä heidän ajanvarausjärjestelmä muuttuu juuri tuona päivänä, kun me astutaan klinikan ovista sisään.

Mun avovaimoa jännittää, mitä hän aikoo sanoa isälleen syyksi, kun joutuu tuona päivänä aikasemmin töistä lähtemään. Me ei olla siis puhuttu tästä projektista pahemmin kummankaan vanhemmille, ainakaan vielä.. Ja selvennän, et L on isänsä firmassa siis töissä. Aiotaan kyllä varmasti kertoa, kun sen aika on, mutta se ei ole vielä. Muutamat kaverit tietää ja ainakin ne jotka mahdollisesti tätä blogia vilkuilevat. Olen kyllä iloinen, että kuinka paljon täältä blogimaailmasta saa vertaistukea, kun ei ole muita sateenkaarevia ihmisiä lähipiirissä, jotka edes lasta haluaisivat. Kiitos siis teille! :)

Mä en siis löytänyt ovista tässä kierrossa, mut no hätä lääkärillehän tässä ollaan pian menossa ja just tätä hommaa kartoittamaan, et saadaan asiat luistamaan, edes pikkusen.

Mut nyt mikä mua vaivaa on aivan kamala iskias särky alaselässä ja mikään lääke ei auta! Istumaan ei pysty, makaamaan ei pysty, kävelykin sujuu niin ja näin. Ja maanantaina alkaa mun loma ja sillon pitäis istua reilu 5tuntia lentokoneessa!! Kääk! No voipi olla, että joudun lompsimaan työterveyteen torstaina, koska tällä selällä ei nyt hoitotyötä tehdä ja huominen on mulla vielä vapaata. Katsotaan miten käy.

Maanantaina tosiaan lähetään sinne madeiralle lomailemaan viikoks. Mutta tänne palaan kirjoittelemaan vasta ensikäynnin jälkeisistä fiiliksistä :)

Kun perheunelmista tuli totta

Taisi olla vuosi 2013, kun ensimmäisen kerran tutustuin pintaraapaisun verran blogeihin, joissa naisparit haaveilivat lapsesta. Olin tuolloi...