perjantai 20. huhtikuuta 2018

Jälkitarkistus + vauvan mitat

Mä jotenkin ajattelin, että jälkitarkistuksesta saisin jonkun ”pitkän ja luettavan” postauksen aikaseksi.

Jälkitarkistus on nyt ohi ja kaikki näytti siltä miltä pitikin. No se on hyvä. Lääkäri sanoi heti kättelyssä, että ei ole työskennellyt yli kahteen vuoteen neuvolan puolella ja nytkin sijaisti. En oikein osaa tuosta muuta kertoa :D Vauvan kehittyy normaalisti eikä mitään hälyttävää löytynyt. Se on tärkeintä!

Vauva tosiaan sai rota rokotteen ennen lääkärikäyntiä ja ainakaan toistaseks ollaan säästytty sivuoireilta ja kaikki on niinkuin ennenkin. Sintti jutteli kovasti ja hymyili kun rokotetta vähitellen suuhun tiputeltiin :’). Pituutta tullut 3viikon aikana 2cm!! Eli nyt pituus oli jo 57,5cm ja painoa 4400g. Pitkä ja hoikka typykkä, mutta vähitellen on alkanut vauvan pyöreyttä tulemaan.

Tässä tää kai nyt oli, ei mulla muuta :D  hyvää viikonloppua <3

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Sitäsuntätä

Tuntuu, että viikossa on taas tapahtunut paljon asioita. Mistäköhän aloittaisin. Hmm mä numeroin nää tekstien alut, niin tietää kun aihe vaihtuu :D

1. Soittelin pelastakaa lapset ry:lle, kun sieltä ei ole mitään kuulunut sen jälkeen kun paperit olemme lähettäneet adoptiosta... noh siitä on kuukausi kun ne lähetettiin. Eivät ole kuulemma päättäneet kuka meidän asiaa alkaa hoitamaan. Homma siis junnaa paikallaan. Ei meillä ole sinne edes ensikäyntiaikaa ja lapsi on jo pian 2kk!! Eikö tämä asia ole tärkeä? Ei näköjään. Tämän kuun lopussa soitan uudestaan ja vaadin jo ensikäyntiaikaa. Meillä on asian kanssa kiire, me halutaan meidän lapselle kaksi huoltajaa! Miten muilla asia on edennyt?

2. Me lähdetään syyskuussa kanariansaarille vauvan kanssa! Sintti on silloin 7kk. Mukaan lähtee L:n vanhemmat ja hänen sisko. Ostettiin jo matkarattaatkin kun saatiin näytillä olleet halvemmalla. Päädyttiin baby joggerin city toureihin. Menevät niin näppärästi pieneen kasaan ja kuomu on tarpeeksi iso, että suojaa auringolta. Sintti on vielä niin pieni, että hän ei ole vielä käynyt koeistumassa matkarattaita :D Rattaat menevät myös liki makuuasentoon. Nää tulee käyttöön varmasti myös täällä Suomessakin kun käydään kauppakeskuksissa tms.

3. Nimiäiset pidettiin meillä kotona 14.4 ja Sintti on nyt pikku E. Mutta blogissa jatkaa Sintti nimellä :)  Nimiäiset menivät oikein mukavasti. Päätettiin tilata kaikki kakut valmiina, niin ei tarvinnut stressata niistä, että miten ne onnistuu. Kummeja Sintille tuli kolme ja kummitodistusten sijaan me haluttiin jotain pysyvämpää muistuttamaan Sintin olemassaolosta ja tärkeästä roolista hänen elämässä. Me tilattiin siis sellaset korut. Niissä oli sydämen muotonen laatta, jossa oli sintin nimi ja vuosiluku sekä syntymäkivi. Yksi tuttu soitti kitaralla pari biisiä mitä oltiin toivottu. Anna Puun mestaripiirros ja sit haluttiin se lastensairaalalle tehty lohtu- niminen kappale. Ja äidit sai itkeä. Sintti oli niin nätisti koko juhlien ajan ja nukkui milloin kenenkin sylissä tai sitterissä :D  Nimi paljastettiin liitutaululla siten, että vieraat sai huudella kirjaimia ja minä kirjottelin niitä taululle hirsipuu tyyliin. No se arvaattiin kyl tosi nopeesti. Sintti sai siis 3nimeä.

4. Nyt tuntuu, että pahin kiire ja ”paniikki” vauvan hoitamisessa on takanapäin eikä me olla enää niin väsyneitä kokoajan. Ollaan saatu jopa sitä omaa yhteistä aikaa välillä iltaisin vaimon kanssa. Sintti juttelee jo paljon ”kuu, kaa” ja kerran siltä tuli vahingossa ”a boobs” hahah, maitotyttö <3 hymyilevä ja naurava vauva! Oooo <3 mutta kyllä hän muistaa välillä itkeäkkin, mut ääntä mahtuu maailmaan. Cuplaton meillä on käytössä, jos on testimielessä yhdenkin päivän kokonaan ilman, alkaa masuvaivat. D-vitamiini menee meillä dlux-merkkisenä suihkeena. Löytyy netistä ja luontaistuotekaupoista. Ja ei muuten tee masuvaivaa, tästä luinkin netistä ja päätettiin heti tilata ennen kuin 2vk ikäsenä aloitettiin käyttö. Imetys onnistuu, mutta edelleen rintakumin kanssa.

5. Huomenna on 2kk neuvola (vaikka sintti täyttää tälläviikolla 7vk, ei kai se niin justiinsa oo) siellä saadaan eka rokote, rota. Samalla reissulla on mun jälkitarkistus. Tästä aiheesta ajattelin kirjoitella sitten erikseen :)

Loppuun vielä ton d-vitamiinin kuva, suosittelen!


Nyt tältä erää heippa!





maanantai 9. huhtikuuta 2018

Eläimet ja vauva

Meillähän on tosiaan 2koiraa ja 2kissaa. Kaikki ovat ottaneet vauvan tosi hyvin vastaan ja ovat ottaneet lapsen yhdeksi perheenjäseneksi selvästi.
Mutta voin kertoa, että eläinten ja vauvan yhteensovittaminen yksin (kun L on töissä) on ihan hirveetä! Koirat pissattaa oven raosta äkkiä tai sit mennään vaunulenkille, joka tänäänkin osottautui ihan hirveäksi virheeksi, koska kurakeli ja koirat EI sovi yhteen ja tähän komboon lisätään vielä kuraiset vaunut ni ai että! Niin ja kissa karkas ovesta kun tultiin takas, hänet sain kiinni.
Jos me asuttais kerrostalossa, ei me selvittäis, ei ainakaan koirien kanssa. Käy ihan sääliks noi koirat tällä hetkellä :( naapuri tokas, että ”kyllä se vuoden päästä helpottaa” hiphei!
Toivon, että puolen vuoden sisällä ollaan saatu tää meidän rivarikaksio myytyä ja asuttais omakotitalossa jossa olis iso aidattu piha. Se ehkä helpottais.....

Ps. Tähän lisätään se, että meidän narttukissa kuuluu siihen pieneen prosenttimäärään, jolle kiima tulee, vaikka se on leikattu. Ja tämähän tietää sitä, että se kuseksii JOKA paikkaan, tätä en ehkä kestä enää kauaa, valitettavasti.

tiistai 3. huhtikuuta 2018

Oivalluksia

Kun on raskaana sitä ajattelee ja miettii miten sitten toimitaan kun lapsi syntyy.
Minä esimerkiksi kuuluin siihen porukkaan raskausaikana ja ennen sitä, että me ei mielellämme perhepedissä nukuttais. Sänky olisi aikuisten lepopaikka ja lapsi tulisi nukkumaan vieressä, mutta omassa pinniksessä mahdollisesti äippälaatikossa, jotta tila ei tuntuisi niin suurelta. No miten on mennyt tähän mennessä?  Meillä todellakin nukutaan perhepedissä,  lapsi ei kertakaikkiaan suostu nukkumaan yksin. Okei no kerran saatiin Sintti 2-3tunniksi pinnikseen, mutta herättyään syömään se ei sinne uudestaan mennyt. Mutta toisaalta me rakastetaan nukkua ton ihanan lapsen vieressä ja onhan se nyt söpöä ku avaat silmäs ja toinen vieressä haukottelee venytellen ja availee silmiään ^^

Mä joskus ajattelin, että iltaisin meillä olis vaimon kanssa hetken yhteinen hetki, kun lapsi nukkuu. Sais syödä ja kattoo telkkua ilman katkoja. No tähän päivään mennessä sitä hetkeä ei ole tullut :D Lapsi on meidän kanssa niin pitkään kun me mennään nukkumaan, jos yritetään viedä hänet yksinään, herää hän 5min kuluttua aivan paniikinomaiseen itkuun. Eli ei. Ei onnistu.

Toisinaan ollaan niin väsyneitä vaimon kanssa, mutta välillä puhkutaan energiaa. Viime yö oli rankka, mutta aamulla vaimon lähdettyä silmät ristissä töihin mentiin me vauvan kanssa takas nukkumaan :D

Tänään mä taas jäin katsomaan tuota lasta leikkimatolla ja mietin kuinka onnellisia me saadaan olla tuosta pienestä pikkumyystä, vaikka vanhemmuus on välillä rankkaa, mutta kaikki tämä on sen arvoista. <3

Meidän vauva yllätti eilen meidät taidoillaan, siitä alempana kuvaa. Hän kasvaa jo niin hurjaa vauhtia! Hän välillä juttelee ja hymyilee ”kuu ja kaa” ovat ”sanat” joita hän päästelee keskustellessaan. Viime viikon neuvolassa paino oli 3950g ja pituus 55,3cm eli nyt ollaan varmasti yli 4kiloinen pötkylä.


Kun perheunelmista tuli totta

Taisi olla vuosi 2013, kun ensimmäisen kerran tutustuin pintaraapaisun verran blogeihin, joissa naisparit haaveilivat lapsesta. Olin tuolloi...