keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Suuria muutoksia vuodelle 2017

En mä nyt sinne varhaisultraan asti ollutkaan hiljaa täällä blogin puolella! :D Kohta melkein vuosi sitten tein postauksen siitä, että mehän ei olla L:n kanssa naimisissa, mutta kihloissa kylläkin jo useamman vuoden. Tilannehan nyt on siis se, kun käärö näyttää nyt tulevan tällä hetkellä meille oikeasti, tarkoittaa myös se sitä, että meidän on aika avioitua. Selvitys asiat ovat kunnossa, sain äsken puhelun eli nyt sit varaamaan ajankohtaa meille, kun on aika sanoa "tahdon". Näillä näkymin se ajoittuu maaliskuun puolelle. Me aiotaan kyllä nyt mennä naimisiin hiljaa ja ilman mitään juhlia, pidetään varmaan juhla joskus myöhemmin? Mä en ole esimerkiksi koskaan juhlinut omia synttäreitä, eikä L todellakaan nauti olosta juhlien keskipisteenä, joten tuntuu hassulta et joku juhlis meitä :D Toisiamme ja kääröä varten näitä suuria päätöksiä tehdään. Jännittää niin paljon ensi vuosi, et huhhuh!

maanantai 21. marraskuuta 2016

Raskaudesta kertominen

Koko "projektin" ajan ollaan puhuttu aika avoimesti näistä hoidoista tai ehkä minä olen :D eikä L siihen ole mitään kyllä sanonut. Niinpä siis oli aika luonnollista kertoa lähimmille ihmisille (lue kaverit) positiivisesta tuloksesta. Pois lukien mun äiti ja L:n vanhemmat. Ollaan tässä ideoitu L:n pikkusiskon kanssa, et miten me tultais raskauskaapista ulos. Meitä jännittää niin hirveästi toi kertominen, vaikka he varmasti ottavat iloisina tiedon vastaan. L:n äiti on kuulemma odottanut lisää lapsenlapsia, mutta silti jaksan epäillä, että tuskin meiltä sitä olisi ensimmäiseksi odotettu kuitenkaan saapuvan. Koska muilla L:n siskoilla on parisuhteet miehen kanssa. Mun äiti on tiennyt hoidoista ja hänen mielestään olis kannattanut myöhemmin asiaa miettiä. Tulen siis olemaan 24v ja L miltei 34v lapsen syntyessä eli mielestämme aika todellakin on nyt juuri oikea. Mutta varmasti hänkin on iloinen mummiksi tulostaan. Hänhän on jo mielestään jo niin vanha mummu, tammikuussa täyttää 42 :D

Mutta nyt siihen ideaan mun äidille kerrotaan näin;
Tulisin olemaan rv9+ viikolla. Mun äiti ei sinänsä vietä joulua, mutta annamme hänelle lahjaksi mukin, jossa lukee "mummi" ja sisällä on varhaisultra kuva.

L:n porukoille kerromme uutisen jouluaattona rv9+2.
He saavat lahjaksi laatikon, jonka he avaavat ja sisällä on teksti "hei meillä on teille asiaa" sitten avataan toinen laatikko "pyydämme teitä istumaan alas" sitten seuraava laatikko "joko alkaa jännittää?" Sitten taas seuraava laatikko "annamme pienen vinkin; tapaamme toivottavasti heinäkuussa" ja viimeiseen laatikkoon varhaisultra kuva sekä ajattelin tulostaa infopläjäyksen inseminaatiosta, koska kuitenkin tulee kysymys eteen, että "miten?"

Tämmöiset olis nyt suunnitelmat :) Eilen tein digitestin joka oli nyt "raskaana 2-3" ja totesin tossa viikonlopun aikana, et mä en rupea pelkäämään keskenmenoa, nautin nyt tästä olotilasta ja jos jotain kamalaa tapahtuu, vedetään sit henkisesti ranteet auki, mut ei nyt. Mä olen raskaana, kunnes toisin todistetaan. Varhaisultra on 9.12 rv7+1 sinne asti blogi hiljenee :) Me ollaan niin onnellisia <3

perjantai 18. marraskuuta 2016

Tuntemukset ennen plussaa ja nyt

Noniin, nyt on ajatukset saatu pikkuhiljaa kasattua ja voin alkaa kertomaan piinapäivien kulusta, jotka eivät kyllä piinalta tuntuneet, koska olin varma tuloksesta, että se olisi negatiivinen, mutta toisin kävi ja hyvä niin! <3

Palataan inseminaatioon, joka oli 3.11. En ollut saanut ovulaatioplussaa laisinkaan, jonka vuoksi edellisenä iltana pistin pregnylin. Tässä kierrossa oli mukana letrozolit ja lopulta myös menopur, koska lopulta munisten kasvu tyssäs 15milliin. Ja tarkoitus oli yrittää saada 2munasolua ja siinä onnistuttiin.  Inssi päivänä toinen munasolu oli jo luhistunut ja toinen oli reilu 20mm ja pulliteli vielä paikallaan. Inssi sujui kivuitta, käytössä oli jokin uusi katetri, joka oli tavallista lyhkäsempi ja lääkärin sanoin "helppo ajettava". Muilla inssi kerroilla siittiöitä on lähteyt matkaan reilu 2miljoonaa, mutta nyt lähti reilu 4miljoonaa. 

Piinapäivät alkoi ja heti dpo1 mun rinnat turposi. Pregnyl niitä turvotti. Näin ajattelin. Sitten siinä dpo7 eteenpäin alkoi pienenpieni nuha ja aivastelu. Ja välillä niistäessä tuli verta. Mitään muuta mulla ei sit ollutkaan. Eikä MITÄÄN tunnetta siitä, että voisin edes ajatella tärpin käyneen. Välillä tietty jotain vihlontaa ja tämmöstä, mutta onhan niitä aina. Dpo11 työkaveri kyseli projektin etenemisestä ja kerroin, että neljäs inssi oli tehty ja nyt taukoillaan (joo tiedän, olen hätähousu). Dpo 13 tein muuten vaan testin, jotta voisin kääntää veistä haavassa. Mutta.... siihen tuli haamuviiva, mä soitin heti L:lle ja hoin itkien "et arvaa mitä on käyny, et arvaa, tää ei voi olla totta!!" L luuli ekana, et oon astunut meidän koiranpennun päälle ja tappanut sen (hui, onneks en!) L:llä oli paha tilanne töissä ja hän sanoi tulevansa heti kotiin ku pystyy. Tehtiin yhdessä toinen testi ja kyllä, siihen tuli aina vaan toinen haalea viiva, mutta kuitenkin selkeästi vaaleanpuna sävytteinen, ettei vain viivanpaikka. 
Eilinen digitesti sitten sen totuuden sanoi, "raskaana 1-2"
Huomenna on dpo16 ja virallinen testipäivä, jonka lääkäri on ohjeistanut meille.
Sunnuntaina aion vielä varmistaa yhdellä digillä ennenkuin maanantaina alan soitteleen klinikalle ja neuvolaan!!!! 

Ja mitä oireisiin tulee nyt, mulla on mahtavat rinnat! :D ne on niin pinkeät ja pyöreät, mutta pirun kipeet! Eli niihin ei mielellään nyt kosketa! :'DDD 
Mun vatsa on niin turpeena, että mamahousut täytyy mennä ostamaan, tänäänkin olen kulkenut ihmisten ilmoilla farkut auki, kun ne yksinkertaisesti sattuvat jos laitan ne kiinni. Mä oon niin turvoksissa, että mulle on tullu pari uutta venytysarpea! Enkä mä ole mikään lihava, et montakohan kaveria mä mahdollisesti kannan? :D Vatsa on kovalla. Ja kylki sekä nivuskipuja välillä on ja välillä ihan kohdun seudullakin nippailee. Mut ei kokoaikaa, aina välillä. Ja tää jano on nyt tän päivän aikana vasta tullu. Ja jos oikein laskeskelin, niin nyt on n. Rv4+0

Nyt toivotaan, että tämä raskaus on todellinen eikä esim.tuulimuna ja, että tämä kestää loppuun asti. Meidän pieni käärö <3 

torstai 17. marraskuuta 2016

Se on totta!

En saa nyt kuvaa, mutta digitestissä lukee "raskaana 1-2"
Me ollaan onnistuttu! Me!!! Voi pieni, pysy mukana <3

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Dpo14

Kuvan laatu on huono, valitan.
Mitä mieltä? Uskallanko edes hiukan olla onnellinen?

Tuskin

Tein ekan r-testin dpo11 ja toooosi puhdas nega. Toista testiä en ole tehnyt ja tuskin teenkään, oloni ja  vointini on samanlainen, kuin aina tässä kierron vaiheessa vaan voi olla. Lugesteronit loppuu tänä iltana. Nyt odottelen kuukautisia ja blogin kirjoittaminen päättynee pian.

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Vauhtia

Maanantaina saatiin meille uusi ihana perheenjäsen jackrussel Taneli<3
Sen perässä saa kyllä mennä kokoajan, koska hän on niin utelias eikä pelkää mitään! Kuvaa en jostain syystä pysty laittamaan tänne :( Vanhempi koira on ottanut isoveikan roolin tosi hyvin vastaan. Heh, onkos tää blogi muuttumassa koirablogiksi? Ehkä, koska se nyt on ajankohtaisempi asia kuin raskaus.   Huomaan, että odotuksen odotus on päättynyt.

Piinapäivätkin rullaa eteenpäin ja tällä kertaa en oikeasti ole muistanut edes päivittäin, että mitään inseminaatiota olisi tehty. Viikon päästä maanantaina testaan varmaan ekan kerran, ehkä.
Mun pää varmaan suojelee mua tällä kertaa mahdolliselta pettymykseltä, kun tän asian olen miltei "sivuuttanut"

Jos nyt jotain hassua mukamas on ollut, niin ehkä nää:

- Jännää tukkoisuutta ja aivastelua tässä kyl on ollut, mut flunssakausi on päällä ja mun kavereista melki kaikki kipeänä, tarttunut sieltä.
- Eilen oli raudanmaku suussa, mut mun alahuulessa olikin haava, selitti tämän seikan.
- Ja rinnat on turpeena ollut dpo1 lähtien ja kipu lisääntynyt, mut tää ei oo mulle mitenkään epätavallista.

Mut nyt lepäilen, koska väsyttää (pentu valvottaa, siitä tämä johtuu)

torstai 3. marraskuuta 2016

Neljäs inseminaatio

Neljäs ja viimeinen inseminaatio on nyt tehty. Ovulaatiotesteihin en plussaa saanut, niinpä eilen pistin illalla pregnylin. Tänään ultrassa oikealla puolella näkyi reilu 20mm kokonainen folli omalla paikallaan pullistelemassa. Vasemman puoleinen folli oli jo lyhistymään päin. Limat oli hyvät ja lääkäri totesikin, että nyt on ajoitus kohdillaan. Reilu 4miljoonaa hyvin eteenpäin liikkuvaa kaveria lähti uiskentelemaan. Lugesteron tulee taas kuvioihin sitten sunnuntaina 200mg aamuin/illoin.
Nyt kaikki peukut pystyyn, että meidän haaveista tulisi totta!
Ps. Oon jotenkin tällä hetkellä mieleltäni tosi seesteinen, toivottavasti tää fiilis jatkuu!

tiistai 1. marraskuuta 2016

Ovulaatio?!?

Mun ei aluks pitänyt kirjoittaa tästä aiheesta, mutta kun tää blogi on mulle tavallaan päiväkirja, niin päätin sen nyt tehdä.

Koko viikonlopun ajan olen ovista yrittänyt bongailla 2x päivässä, niinkuin myös klinikalla neuvottiin. Vielä sunnuntaina ja eilen tikkuun tuli toinen vahvahko toinenkin viiva, mutta ei kuitenkaan yhtä tumma, kuin testiviiva, joten tulkitsin ne negoiksi. Myös cb:n testit ovat näyttäneet vain tyhjää ympyrää. Tänään sitten kuitenkin jostain syystä tikkutestien viivat vain haalenee ja haalenee ja edelleen cb:n testit tyhjää ympyrää näyttää.
Toinen folliultra oli tänään ja kummallakin puolella on johtofollit ja menopur tuli kasvun tueksi, koska ne tietenkin olivat kasvaneet vain 1-2mm perjantaisesta ultrasta. Toivon todellakin, että ovis on  tulossa, eikä se tapahtunut esim.tänään? Kai se olisi ultrassa näkynyt? Vai olisiko? Tuli klinikka reissun jälkeen sellasta vatsanippailua..
Mua ei haittaa yhtään jos kierto jää välistä, mutta kun torstaille on varattu AID-aika ja keskiviikko iltana on määräys pistää pregnyl, jos ovis+ ei ilmaannu huomennakaan. Eli meinaako ne nyt tehdä sen torstain inssin ilman ultrausta?!?! Onko siittiöt jo sulatettuna kun astelen klinikalle?!? Mä haluan, että tehdään, niinkuin oli sovittu, että inssi tehdään vain jos munikset on vielä kiinni.
Mä niin toivon, että huomenna kun herään cb:n testi hymyilee, jos ei niin sit illalla.

Kun perheunelmista tuli totta

Taisi olla vuosi 2013, kun ensimmäisen kerran tutustuin pintaraapaisun verran blogeihin, joissa naisparit haaveilivat lapsesta. Olin tuolloi...