Rytinällä käyntiin

Ensikäynti takana ja erittäin tunteikas matka edessä. Klo 12.30 lähdin töistä ja suuntasin hakemaan L:n töistä. Hänet kun sain haettua lähdimme heti hurjaa vauhtia tamperetta kohden. Olin nimittäin aivan varma, että myöhästymme, mutta ei me oltiin 30min etuajassa (huh). Klinikaksi me ollaan valittu ovumia. Astuttiin ovista sisään jännittyneinä ja kädet täristen sanottiin virkailijalle "meillä oli aika varattuna". Rempseänä heti toivotti tervetulleeksi ja neuvoi minne suuntaan lähdemme odottelemaan aikaamme. Ei me keretty, kun n.5min odottamaan ja päästiinkin jo lääkärille. Alkukeskustelun jälkeen mut ultrattiin ja kas kummaa mulla ei ole pco:ta ja lääkärin mukaan jos on niin se on tooooosi lievä. Hymy helähti mun ja L:n kasvoille. Kohtu oli normaali. Munarakkula oli kehittymässä (oli nyt 11mm kokoinen). Kilpirauhas labrakokeita täytyy ottaa. Huomenna soitan työterveyteen, josko mä siellä saisin nuo kilpirauhaslabrat otettua. Ja jos en, soittelen muualle. Terolut-lääkkeen lääkäri keskeytti nyt toistaiseksi ja nyt sain lääkitykseksi Letrozol 2,5mg x1 kp3-7 ja varmuuden vuoksi reseptin myös pregnyliin. Lääkäri sanoi, että meillä on suuri mahdollisuus raskautua pian ikäni takia,  mutta ehei en hypinnyt riemusta. Ei se mun ikä ole mikään 100% tae, että me onnistuttas pian. Päinvastoin olen ehkä skeptinen, mutta silti toiveikas. Kaikki on vielä mahdollista.

Lääkärin jälkeen lääkäri ohjasi meidät hoitajalle. Siellä me varattiin psykologin aika, joka on 15.3 eli kahden viikonkuluttua. Hoitaja näytti meille, että miten pregnylin neste ja kuiva-aine sekoitetaan ja näytti simppeliltä. Ja kuulemma neste sekoittuu paremmin kuin antibiootit ja se passaa mulle, kun töissä noita antibiootteja sekoittelee ja inhoon niitä :D Meiltä pyydettiin toiveet luovuttajasta ja kamalammin mitään vaatimuksia meillä ei ollutkaan. Meille soitellaan luovuttajasta sitten psykologikäynnin jälkeen.

Ja voitteko uskoa, ensimmäinen inseminaatio ajoittuu JO ensi kuun kiertoon, mikäli ovulaatio saadaan tulemaan ja kaikki muu on ok.

Nyt mä voin sanoa: tervetuloa seuraamaan meidän matkaa kohti vanhemmuuta. Ps. Valitan kuvan laatua, tässä tabletissa ei ole paras mahdollinen kamera.