Kuulumiset

Palataan sairaalaan tai tarkemmin sinne synnytäneiden vuodeosastolle. Me oltiin sairaalassa vauvan kanssa 4päivää perhehuoneessa ja alkoi jo niin tympimään. Sintin paino vaan laski ja laski osastolla. Maidonnousua odoteltiin kovin ja imuotetta harjoiteltiin. Vasta kolmantena päivänä kun paino oli tippunut 11,7% (maksimi saa olla 7%) alettiin antamaan vauvalle lisämaitoa jokaisen imetyskerran jälkeen ja mulle avuksi rintakumi (ja kävin ahkerasti pumppaamassa), niin johan lähti paino nousuun ja mekin päästiin kotiin. Kotona paino nousi syntymäpainoon vain muutamassa päivässä ja maitoa tulee hyvin, mutta rintakumista ei olla päästy. Vauva vaan ei saa imuotetta vaikka kuinka kaikkia keinoja c-otteesta rintakumin ”vaivihkaa” poisottamiseen kesken imetyksen on kokeiltu. Jokapäivä me harjoitellaan, mutta suoraasanoen koen tärkeämmäksi sen, että pystyn edes ruokkimaan lapsen omalla maidollani rintakumin avulla, kun etten ollenkaan. Stimulaatioita pidän yllä pumpulla.

Noniin se imetyksestä :D

Meidän vauva on tempperamenttinen, asioiden on tapahduttava heti eikä minuutin kuluttua. Tällä hetkellä päivällä ollaan kilttejä ja rauhallisia, mutta illalla raivotaan :D saadaankin testiksi koliikkikeinu kun tää tykkää hytkyttelystä kiukun aikana, eikä meidän voimat meinaa riittää :D Mutta niin rakas tuo pieni on <3
Hyvin ollaan opittu tulkitsemaan vauvan tarpeita. Vauvan nimestä tuli muuten kriisi, hän ei näytä yhtään siltä mikä on ollut meidän unelmanimi useita vuosia! Ehdotuksia siis saa antaa :)
Tänään piti olla toinen neuvolakäynti, mutta yllättäen taas se peruttiin. Raskausaikanakin mun aika peruttiin miljoonia kertoja. :(

Tässä tämä nyt näin lyhyesti, palaillaan taas :)