tiistai 5. marraskuuta 2019

Vauvakuume nousemassa

Nyt on taas vauvakuumetta vähitellen kehittymässä. Aika kauan siinä menikin :D

Meillä Sintti... Noh ehkä nykyään megasintti on jo niin iso lapsi tai siltä hän tuntuu! Hän osaa jo mm.

- pukea itse (vaikka pieniä apuja toki tarvitsee)

- istuu hienosti juniorituolissa

- ymmärtää jo kaiken! Ja matkii meidän arkisia asioita. Haluaa mm. Joka päivä kainoilihin "dödiä" eli deodoranttia, jota leikisti hänelle laitetaan purkin korkin ollessa kiinni.

- juoksee, hyppii.

Ja vaikka mitä! Tässä nyt muutama esimerkki. Ruokakin jo paremmin maistuu, kuin ennen.

Päiväkotikin lapsella alkanut hyvin. Aluksi itkuisuutta, mutta nyt jo reippaasti sinne menee. Hoitopäiviä tulee viikossa 2-4 ja nyt ennen joulua jää puoliso kuukaudeksi isyysvapaalle :D (tää on aina jotenkin hassu termi näin kahden äidin perheessä) ja itsekin lomailen tuona aikana 3viikkoa.
2 kertaa ollaan flunssailtu nyt tän päiväkoti-työ arjen alkaessa kotona.

Niin ja se vauvakuume. Se tosiaan nyt palailee. Olen saanut nuuskutella ystävän pientä vauvaa ja vaihtaa vaippaa, hyvin vielä luonnistuu pienen hoitaminen. :D

Ja sitten faktoihin. Meillä on sisarusolkia varattuna niin, että ne riittää kolmeen hoitokertaan. Ja ollaan päätetykkin, että ne kolme kertaa yritetään ja sit jos ei onnistu meidän perhe jää tähän lukemaan mitä se nyt on. Mutta jos meille vielä yksi lapsi suodaan, on hän enemmän kuin tervetullut.

Myös kuumeilun myötä palaa ajatuksiin myös tietty ahdistus. Mitä jos mun kroppa ei toimi enää? Kuukautiset ovat niin outoja ja tosi epäsäännöllisiä nykyään tai no, aina ne on ollut. Se on varmaa, että ilman lääkitystä mitään ei siitä hommasta tule, saa luomukierrot suorilta heittää romukoppaan. Ja se kulkemisen ahdistus sinne klinikalle, voi luoja mitä kikkailua tulee olemaan.. Työt, päiväkoti ja klinikka ovat kaikki eri suunnissa ja useita kymmeniä kilometrejä. Töihin mulla on päiväkodilta ~30km. Ja töistä klinikalle n.70km. Ehkä joutuu lapsen laittamaan aluksi aina päiväkotiin varuiksi 8-17 ajaksi, että onnistuu ajoittamiset... Ehkä asiat järjestyy kun sen aika on. Onneksi mulla on myös arkivapaita välillä.
Tammikuussa, viimeistään helmikuussa olisi tarkoitus ensikäyntiä varailla ja sitä myöden startata homma käyntiin. Mua jännittää eniten tässä hommassa tuo kulkeminen :D 

Nyt pakko alkaa valmistautumaan iltavuoroon. Tässä nyt vähän sekavaa tekstiä ja pieniä kuulumisia. Hyvää alkavaa talvea kaikille!


5 kommenttia:

  1. Oi, teillä osataan jo vaikka mitä! :)

    Tuo vauvakuume on jotenkin ihmeellinen asia. Mä en koe itse kokeneeni sitä koskaan sanan varsinaisessa merkityksellä (jos sillä sellaista nyt edes on), mutta kuitenkin sillaista selittämätöntä halua saada lapsi kuitenkin. Toisen lapsen kohdalla tuo halu/toive on jotenkin vielä käsittämättömämpi - tavallaan se perustuu nyt enemmän todellisiin kokoemuksiin ja ymmärrykseen siitä mitä sen toteutuminen tullessaan toisi, mutta samaan aikaan, juuri tuosta samaisesta syystä, toive on monella tapaa aivan järjetön. Ja päälle vielä se, että edellisen kerran tavoin osaa myös ahdistua/pelätä niitä mahdollisia jo pelkän yrittämisen mukanaan tuomia haasteita ja pettymyksiä. Ja se arki! Ihan jo yrittämisenkin aikaan. Mikään ei ole ainakaan muuttunut helpommaksi. ;D Mutta lopulta se kaikki positiivinen: lapsen mukanaan tuoman lisäsisällön, arjen ihmettelyjen, onnen, ilon jne. lisäarvo on jo tuttua ja se jos jokin taitaa olla se, mikä sitä vauvakuumetta herättelee ja pitää yllä. Ja kuitenkin, kaikki on täydellistä just nyt - kolmisin(kin).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ehkä tuo sana "vauvakuume" on itsellä myös väärä sana, et juurikin tuo tunne, että sylissä on vielä tilaa. Itsellä syli huusi silloin kun ei ollut vielä yhtäkään lasta, et nyt on seesteisempi olo. Ja tällä hetkellä tuntuu, että jos toista lasta ei saada, niin ei se maailmaa kaada, mutta olishan se nyt ihanaa nähdä Sintti isosiskon roolissa ja muutenkin. Tulevaisuus näyttää :) teillä ollaankin jo lähempänä nelihenkistä perhettä, onnea vielä siitä <3

      Poista
  2. Onko puolisolla noussut vauvakuumetta myöskin? Meillä nimittäin on. Mulla on sellainen olo, että joskus joo. Vähän on kuumetta itselläkin, mutta väsymys ja realiteetit vievät vielä voiton. Sitten voidaan miettiä, kun ei tule kysymykseenkään katsella tuplarattaita. 😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On. Ja ei. Niin kuin itelläkin se halu vaihtelee. Meillä kun ei vieläkään nukuta kokonaisia öitä ja Sintti vasta nyt tekee takahampaita, ni viikko nukuttu jo taas superhuonosti 🤣 mut yleisesti kokoajan mennää parempaan suuntaan (nukkumisen kanssa) ja haluttais, et Sintti on lähempänä 3v ennen kuin toinen syntyis. Me oltais jo laitoksessa, jos olis lapset pienellä ikäerolla :D mut syynä just tuo kun Sintti on ollut koko ikänsä huono nukkumaan. Muutenhan hän on on ollut varsin ihana ja "helppo" :D

      Poista
    2. Haha, meillä ihan sama! Paitsi öistä on tullut suht järkeviä viimein, viimeiset 2kk nukuttu pääosin 0-2 heräämisellä. Oon kans miettinyt, miten jollain säilyy aivotoiminta mitenkään riittävällä tasolla, jos tekee/saa lapset ihan peräkkäin. Ja oon alkanut katsoa ihan eri silmillä monikkojen vanhempia. Aikamoinen suoritus. 😂 Huh.

      Poista

Tays ensikäynti

 Tosiaan instagramin puolelle olen aiheesta jo tänään kirjoitellut ja suosittelen sinne siirtymään jos aihe vielä kiinnostaa :) nyt päivitte...