Stressitön

Nyt kun ei ole tarvinnut enää kyttäillä ja miettiä ovulaatiotikkuja/digitestejä on stressikin lapsiasioista poissa. On myös mielessä ollut ns. tilaa muillekin jutuille. Ainut mitä tästä kierrosta jäi mieleen askarruttamaan on se, että kuinka paljon minua pisteli alavatsasta ja oli paineen tunne, jotka päättelin follien kasvukivuksi, mutta ne ei kuitenkaan halunneet kasvaa niin nopeasti kuin olisi pitänyt. Oliko tuo kipu sit kuitenkin jotain psyykkistä? Jollain tapaa mulla on tunne, että ens kierrossa onnistutaan, nimittäin löytämään ovulaatio ja pääsemään inssiin se kun tässä nyt esteenä on ollut. Joten näillä fiiliksillä on hyvä jatkaa.