Raskauskuplasta päivää

Tänne on koitiutunut viikko sitten tuo ihanaakin ihanempi äitiyspakkaus! Pari värivirheellistä vaatetta sieltä löysin, mut ne ei oo niin pahat, että eikö meidän Sintti niitä voisi käyttää. Joten tää on se syy miksi en jaksa reklata asiasta (ollaan aina niin huonoja valittamaan mistään!)

Sintti monottaa välillä niin kovaa ja tuntuu siltä, että hän tulee vatsasta läpi just eikä melkein. Välillä on hiljaisempia päiviä. Edessä oleva istukka myös välillä vaimentaa varmasti potkuja. Ja toiseks tilaahan on vielä liikkua, vaikka suurimmaksi osaksi hän köllöttää oikealla puolella, koska jos esim. Yskäsen on monesti maha siltä puolen koholla ja luonnottoman muotonen :D ja sit välillä juuri tuolta puolelta olen tuntenutkin jonkun hänen ruumiinosaan ja kun silitellään sitä, Sintti lähtee karkuun. Mammojen muru, tuitui <3

Sokerirasitus oli toissapäivänä ja meni muuten todella hyvin! Ei tullu yhtää huono olo, ainoastaan haaveilin jäätävän suuresta kannullisesta kylmää vettä! Eli jano oli kova. Mutta ei se sokerilitku mitä piti juoda ollu kauheen hyvää, yök! Arvot katoin omakannasta ja nekin näytti hyvältä, ei radi diagnoosia ole luvassa.
Hassu sattuma oli sielä käytävällä istuessa. Joskus klo.8 jälkee mun ohi käveli nainen. Sit se sama nainen oli kävelemässä taas mun ohi ja pysähty huudahtaen ”herranjumala sä istut täällä vieläkin, tarviitko sä apua, onko sulla kaikki hyvin” ja vihdoin kun sain suun vuoron, totesin vaan et ”nou hätä,  oon sokerirasituksessa ja tää kestää kaks tuntia” :D hahaha! Voi toista, toinen oli huolissaan. Ja tosiaan selventäen. Meillä ei rasituksen ajaksi saanut omaa huonetta, vaan käytävällä piti istua.

Apua, kello rientää! Munhan täytyy valmistautua hampitohtorille, peukut pystyyn et mä en oksenna!