Vinkkejä tulevaisuudelle....

Jokainen varsinkin esikoistaan odottava äiti saa jos minkälaista neuvoa/vinkkiä mitä lapsen kanssa se elämä sit todellisuudessa on. Huvittavia lauseita joita olen tähän mennessä kuullut:

- Kyllä sä sit huomaat ettei se elämä niin herkkua sen pienen lapsen kanssa ole
(Joo ei varmaan kokoajan, kun se väsymys iskee, mutta silti en jaksa ajatella tulevaisuutta negatiivisesta näkökulmasta)

- On ihana N katsella/ seurata sun raskautta, kun sulla ei oo mitään hajua mitä on luvassa
(Joo, olet osittain oikeassa enhän mä vielä tiedä vanhemmuudesta mitään, mut hei kyllä mä opin. Äitiyteen/vanhemmuuteen kasvetaan)

-Nauttikaa nyt, kohta se oma elämä sit päättyy
(Tää on asia, et mun veri kiehuu. Joo kahdestaan ei lähdetä enää syömään tuosta noin vain. Meillä on onneksi aika kiva tukiverkko jos halutaan käydä kaksin syömässä ja vaalia/hoitaa meidän avioliittoa. Niin ja oikeesti mihin se oma elämä päättyy? Asenne kysymyksiä? Tää lapsi on niiiin toivottu, että tulevaisuudessa varmasti halutaan touhuta paljon kolmistaan)

- Muistakaa, kun teillä on niitä eläimiä, niitä ei saa unohtaa
(Ei ikinä! Meidän karvalapset on tärkeitä!! Niin tärkeitä, aina! <3)

- (tää henkilö ei tiennyt et puolisoni on nainen ja odottaa omaa lasta siinä missä kunnon isäkin) Joo ainahan sitä toivoa saa, että se mies siihen lapsen hoitoon osallistuu, hahahaaha ei se meillä niin mennyt enkä sille tohelolle olisi edes uskaltanut jättää lasta hetkeksikään
(No mulla nyt ei vaan tule olemaan tätä ongelmaa. Mutta esimerkiksi. Mun isä oli eläessään juuri tämmönen ”tohelo” siis ihan oikeesti! Hoisi mua kuulemma joskus yhden äidin iltavuoron ajan ja kun äiti oli tullut töistä, kysyi hän isältäni ”hei, mitä ruokaa sä teit?” Isä oli vastannut ”en mitään, kun MULLA ei ollu nälkä” olin ollut kai syömättä sitten sen iltavuoron ajan. Äiti suuttui isälle että ei häntä kiinnosta onko isälläni ollut nälkä vai ei, mutta lapsen ruokailut kiinnostaa, se on ainut asia mitä muistan tapahtuneesta)

Tässä nyt on ehkä muutama esimerkki. Ainiin sithän on näitä ruokavalio vinkkejä ”kyllä minä söin maksakastiketta kun odotin lastani!” Okei sä söit, nyt on erilaiset suositukset ja mä en syö, pärjään ilmankin. Sit joskus aika alkuraskaudessa tai sen ekan kolmanneksen lopulla laitoin töissä suolakurkkua leipäni päälle ja siihen kohta yks tuumas ”noi on kyl niin suolasia, et ei varmaan oo kauheen turvallista syödä ja tulee turvotustakin” AAAAAAAARRRRGGGHH! Taisin vaan tokasta v-käyrän noustessa, kun mikäkin teini ”ihan sama, syön silti!”
Mut onneks näitä neuvoja ei oo enää tullu :D

No nythän mulla tulee mieleen vaikka mitä!”älä säkään sit suostu vauvan kääntöyritykseen jos sun lapsi on perätilassa loppuvaiheessa, en minäkään suostunut ”
Meinasin tähän vastata, että ”mä en kyllä hyppää kaivoon jos sä niin pyydät”, mutta taisin vaan vastata, että ”katotaan sit tollasia asioita lähempänä” :)

No, nyt teidän vuoro! Antakaa palaa! :)