Äitiyslomalla!

Mä olen nyt virallisesti äippälomalla! MINÄ!! En voi uskoa! :’)
Kotonahan olen ollut jo siis monen monta viikkoa.

Monesti kuulee kysyttävän ”eiks sulla oo tylsää?” Tai ”miten sä saat aikas kulumaan?” - voin kertoa, ei ole ongelma! Mä olen nauttinut niin kauheesti kotona olemisesta! 3-vuorotyötä tehneenä vanhainkodissa, musta tuntu, että olen aina töissä, siis aina! Multa jäi aina väliin kaikki synttärit ja en kerenny näkemään tyyliin ketään. Kotona kävin nukkumassa, vaimon kanssa välillä läpsystä vaihto. Samoin tän raskauden aikana halu vaihtaa ammattia on kasvanut niin paljon, että olen helpottunut, kun ei töihin tarvitse mennä. Työporukka on mahtava, sitä en kiellä ja asukkaat on ihania, mut jotenkin alko tuntumaan, että työ ei enää anna mulle sitä mitä mä kaipaan. 3vuoroa mun ei enää tarvitse onneks tehdä jos tohon työpaikkaan palaan. Mutta nyt ei mietitä sitä, nyt mietitään mitä mä oon nyt tässä saikun aikana touhuillu.

Mä oon nähny kavereita, käyny ostoksilla, noussut sängystä just silloin kuin huvittaa (koirat tietenkin pitäny pissattaa), kattonu tv:tä, selaillu puhelimella kaikkea, siivoskellu sen mitä on pystynyt, käyny kampaajalla, ollut anoppilassa usein kahvilla, tehny ruokia ja välillä en oo tehny yhtään mitään, koska ei ole pakko. Kohtahan mulla on täällä seuraa, ja hän määrää milloin mä lepään ;) olen antanut itselleni siis aikaa.

Vauvan vaatteet on pesty jo aikoja sitten ja ne on ollu tuola kaapissakin valmiina jo kauan :D Tuntuu niin mielettömältä, että enää 2viikkoa ja Sintti on täysiaikainen. Mä rupean olemaan jo niin malttamaton. Pari kertaa mua on supistanut niin kipeästi ja usein, että olen ollut miltei varma, että synnytys alkaa, mut se on sit mennyt ohi.

Vaimon ja Sintin suhdetta on ollut ihana seurata ja musta ainakin tuntuu, että Sintti tunnistaa vaimon. Heillä on välillä sellanen oma ”peli” eli vaimo pyörittää kättänsä ympäri mun vatsaa ja sintti vastaa tähän sit potkulla tai puskemisella (nykyään tää ei taida enää mahtua kauheammin potkimaan, niin se on just sit puskemista.) ja tätä jatketaan niin kauan, kunnes jompi kumpi lopettaa.
Ja joskus 10viikkoa sitten oli mietinnässä voiko korvalla kuulla sintin sykkeen vatsanläpi. Ja nyt voi tai muutaman viikon jo vaimo on Sintin sydämen sykkeen kuullut korvalla, jännää!

Anteeks sekalainen teksti, mutta tää on nyt tämmönen ”ei ihmeellinen”-viikko.
Ens tiistaina on synnytystapa-arvio ja neuvola.

Hyvää viikonalkua terkuin. N & Sintti rv35+0