Synnytys ajatuksia

Ihan aluks, mulla on navan ympäristö osittain muuttunut hieman tunnottomaksi? Vatsa ilmeisesti venynyt nyt niin paljon, että se johtuu siitä. Näin L:n siskon eilen joka sanoikin ”sun maha on kasvanut aika paljon, vaikka 3päivää sitten viimeks nähtiin” - joo tää tuntuu nyt kasvavan vauhdilla, hyvä niin. Pikkunen se kerää painoa, jotta olis turvallisempaa syntyä<3

Niin ja asiaan.
Viime viikonloppuna ollut synnytysvalmennus sai mut ajattelemaan tulevaa synnytystä. Mä en todellakaan sitä suunnittele valmiiksi,  koska se on asia johon loppupeleissä ei voi itse kamalasti vaikuttaa, paitsi kivunhoitoon? Neuvolassa tällä viikolla multa kysyttiin fiiliksiä tulevasta synnytyksestä ja kerroinkin olevani ehkä enemmän innoissani pienen hyvän jännityksen kera. En pelkää, en sitten yhtään! En päässäni ajattele, että synnytyksen pitäisi kulkea tiettyä kuilua pitkin, eikä siihen saisi tulla muutoksia, olen avoin. Haluan kokeilla kaikkia asentoja ja etsiä sitä juuri mulle sopivaa ja hyvää tapaa synnyttää.

Näin ajatuksena kivunlievityksessä haluisin päästä mahdollisimman vähällä lääkityksellä. Mutta kokonaan luomuna synnyttämisestä en haaveile. Tääkin voi matkanvarrella muuttua, ei ole kiveenhakattua.

1) tens-laite jo kotona supistuksia helpottamaan, mahdollisesti käyttö vielä sairaalassakin
2) mahdollisuus päästä altaaseen, mutta ei pakollista. Ja allas vain supistusten ajan. En halua allassynnytystä tällä kertaa
3) Ilokaasun käyttö, jos se sopii mulle, eikä aiheuta huonoa oloa
4) oxanest lihakseen (tää autto mua sillon kkm tyhjennyksessä ja toi rentoutuneen olon)
5) jos hyvä tuuri kävisi tähän kohtaan tulisi mahdollisesti vain kohdunkaulanpuudute ennen ponnistusvaihetta, mutta jos kivut ovat oikeasti sietämättömät, niin sitten tässä olisi epiduraalikin.
Spinaalia en halua, eikä sitä kuulemma suositella ensisynnyttäjille.

Sitä ei todellakaan tiedä, miten todellisuudessa meikäläisen käy. Voi olla, että mun synnytys on ihan erilainen, kun sen ajattelisin olevan. L:n läsnäolo on mulle supertärkeä koko synnytyksen ajan. Saisin varmaan paniikin jos kesken synnytyksen joutuisinkin kiireelliseen sektioon, eikä L pääsisi silloin mukaan, me kun tehdään kaikki yhdessä. Mut se olis sen ajan murhe, tärkein asia on kuitenkin saada sintti turvallisesti meidän elämään <3

Istukka jää sairaalaan, me ei sitä tarvita :D haluan kyllä nähdä tuon ihme elimen!
Synnytyssalissa haluan radion olevan päällä, musiikki on mulle tosi tärkeetä, samoin L:lle. Mikäs olis sen hauskempaa ku radiosta tulis pyhimyksen ja vestan biisi ”kynnet, kynnet” - en kyllästy tohon koskaan ja sintti on saanut kuulla ton kappaleen ”muutaman” kerran :D

Miten teiän synnytykset on mennyt? Mitä ootte ajatellut? Kertokaa kokemuksia :)